det är jätte kiva gubbröra

Päästin taas irti suomenruotsalaisen puoleni, eli kokkailin porukoilla gubbröraa, eli Google Translaten mukaan muna-anjovissalaattia, meidän klaanin mukaan sillimöössiä. Toisinsanoen väärinkäsityksiä sattuu ja aina kaikkia ei tajuu mistä puhun. Reseptikin on täysin äidin ohjeiden ja oman sävellyksen harmoninen tuotos.
Oli miten oli, tämä on paras kesäruoka ikinä.

Tää oli muuten se ruoka, jota pyysin äidin kokkaamaan kun palasin Italiasta. Ja onhan se ihan jätte mysiga och cool som fan!

Gubbröraan/niihin toisilla termeillä kutsuttuun höttöön tarvitset:

neljälle tai mun tapauksessa itselleni mahdollisimman suuri mörssäysmäärä + vanhemmille kevyt illallinen

kaksi purkkia anjovisfileitä
pieni lasipurkki matjessilliä (ei ehkä kuulu siihen the reseptiin) tai vielä yksi anjovispurkki lisää
kaksi kananmunaa
200 g kermaviiliä
150 g smetanaa
kaksi kevätsipulia varsineen päivineen
tupsu tilliä
suola&pippuri

Itse hulautin vielä happamuusmielihaluissani ruokalusikallisen omenaviinietikkaa mukaan

Keitä kananmunat koviksi ja laita kylmään veteen hengaamaan. Sillä välin silppua sillit, anjovikset sipulit ja tillit ja lopuksi vielä viilenneet kananmunat. Ja ne pilkotaan todellakin sellaisella munaviipalointineelta, back from the 80's! Ja Polkkapossu näytti miten munat kuoritaan.
Kaikki yhdistetään yhdeksi iloiseksi mössöksi ja annetaan rauhoittua jääkaappissa sen aikaa, kun uudet perunat kiehuvat suola-tillivedessä.

chop chop chop!

ihanat uudet perunat

Valmis! Nautitaan mielipaikassa.

Lopuksi vielä kahvit ja pari mustikkaista kaurakeksiä.

En ganska bra dag...