22.8.2013

Et taida tietää mitä Britanniass' tapahtu

Jos se nyt on joltain jäänyt epäselväksi niin elämäni tämän hetkinen suurin epäkohta on kaupunginosa jossa asun. Eli Kannelmäki. Kannelmäkeen muutin ihan vaan rakkaani takia ja tietenkin vielä suoraan Kalliosta. Aika karu. Eikä edes niin romanttistakaan. Mutta onneksi kaikki on väliaikaista. Kannelmäki on nimittäin aivn hirveä mesta asua. En suosittele muille, kuin takakireille kyylämummoille ja rasittavan kovaäänisille ja ylimielisille lapsiperheille.

No, (vaikkei ihan uskoisi) niin asutaan sentään aivan Kannelmäen ostarin kulmalla, eikä siis se uuden Prismasta ja parista muusta liikkeestä koostuvan, vaan sen vanhan ostarin, josta löytyy vähän mainettakin niittänyt Pub Britannia ja neljä muuta enemmän tai vähemmän räkälää. Asiakaskunta koostuu jokaisessa baarissa lähinnä isohkon kokoisista vanhenemaan päin olevista naishenkilöistä ja kaljalta ja makkaralta haisevista pälvikaljumiehistä. Ja kaljaa maistuu.

Mutta tänään me käytiin MUN UUDEN DUUNIN (!!!) kunniaksi Britanniassa. Siellä nimittän ruoka on ihan maittavaa lähiöpubruokaa. Sellainen Suomen vastine Englannin pubiruualle. Burgerit maistuu hyvältä, pizzoihin saa vähän spessumpia täytteitä ja lapsille löytyy nakit ja muusi.
Mutta omasta mielestäni Britannia helmi on Chevre chicken -annos. Siinä on niinku yhdistetty rohkealla kädellä kaikkea hyvää, vähän överisti. Annoshan siis sisältää nachoilla kuorrutetun kananrinnan (menee kokeiluun) vuohenjuustolla ja pippurisella paistikastikkeella. Tulisko ihan heti perinteisemmälle Björckin Tomille mieleen? Kylkeen vielä paistetut perunalantit ja sekalainen satsi vähän huonosti työstettyjä kasviksia.
Mutta annos on ihan superherkullinen ja aion todellakin tehdä tästä oman tulkintani! Vaikka kaikki nachot, vuohenjuustot ja paistikastikkeet tuntuvatkin hieman innovatiiviselta yhdistelmältä, kyllä ne hyvältä maistuvat. What's not to like?

Ja alkuun pitää tietysti tälläisissä paikoissa ottaa hellyyttävä salaattipyötä.Tänään löytyi ainakin täysin mautonta kanamakaronisalaattia (bonukset noista basic-makaronien käytöstä!) ja hemapa-raejuustosalaattia. Oijoi, mua vaan aina tälläiset perisuomalaiset "junttiudet" hymyilyttävät. 


Plussaa ravintolalle vielä, että annos on aika kauniskin vielä. Ja hintakaan ei kovin kukkaroa syö, 15,30. 

Istuttiin loosissa, plyysipäällystetyillä sohvilla ja kämppis oli niin ADHD:na, että ei pysynyt paikoillaan vaan kävi kokoajan pelaamassa bilistä, moikkailemassa kavereita tai röökillä. Me kaksi vaan nautittii ruokaa ja mietittiin mihin se yksi taas katosi. Ihan kuin lapsiperhe ruotsilaivalla. Miinus rööki. 


Jos ikinä Jumala suo teille sen epäonnen, että päädyttä Kantsuun, niin helpottakaa oloanne Britanniassa. Tai Britannian vieressä ihan huippupubissa, Tartanissa. Se on ihan hauska mesta ja paikalla hyörii usein paikan jenkkiomistaja. Live-musaa, spessujuomia, kuten japanilaista viskiä, ja bilispöytä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti